Näytä tämä julkaisu Instagramissa Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu Rintarankakipu▪️Rintarankaperäinen kipu koetaan rintakehän alueella. 15–34,8 % ihmisistä kokee vuoden aikana rintarankaoireita.▪️Rintarankakipua voi aiheuttaa moni rakenne, kuten lihaskalvorakenteet, selkärangan fasettinivelet sekä selkärangan ja kylkiluiden väliset nivelliitokset. Rintarangan alueelle paikallistuvassa oireessa on hyvä muistaa myös kaularangan rakenteista heijastuvan kivun mahdollisuus.▪️Rintarankakivun
Näytä tämä julkaisu Instagramissa Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu ▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät
Näytä tämä julkaisu Instagramissa Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu ▪️Olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista ja hyvin yleinen korkean elintason länsimaissa. 15–50 % aikuisista kokee olkapääkipua vuoden aikana. Olkapääkivun
Naprapaatitko vain niksauttelevat? Alkuperäinen teksti 9/24: https://www.relahierojat.fi/naprapaatitko-vain-niksauttelevat/ Eetu: Moikka Juho! Hyvin usein kuulee oletettavan, että naprapaatin vastaanotolla keskitytään vain ja ainoastaan nivelten manipulaatiohoitoon, joka kansankielellä mielletään ”niksautteluksi”. Onko asia näin? Juho: Tuo näkemys naprapaatin ammatin sisällöstä on kyllä hyvin suppea ja väärä. Naprapaatin ammattiin kuuluu työskentely erilaisten tuki- ja liikuntaelimistön
Nivelrikosta liikunnan iloon: Eetun ja Juhon vinkit nivelten hyvinvointiin. Alkuperäinen teksti 03/24: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/ Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia? Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan
Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla? Alkuperäinen teksti 03/2024: https://www.relahierojat.fi/hoidetaanko-liikunnan-rasitusvammat-levolla/ Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan? Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun
Alkuperäinen teksti, Suomen Migreeniyhdistys 30.01.2024: https://migreeni.org/onko-liikunnalla-vaikutusta-migreenikohtausten-voimakkuuteen-tai-tiheyteen/ Eetu Auvinen kirjoitti opinnäytetyönsä migreenistä ja liikunnasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa. Migreenipotilaille suositellaan usein aerobista liikuntaa eli hapenottokykyä parantavia lajeja kuten lenkkeilyä, pyöräilyä tai hiihtoa. Aerobisen liikunnan vaikutusta migreeniin on tutkittu ja tulokset osoittavat, ettei liikunnalla ole toivottua vaikutusta. – Perehdyin tekemässäni ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä
Sain nyt joulukuussa Master of Health Care -tutkinnon (naprapaatti, ylempi amk) päätökseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen koulutuksen aikana syvennettiin asiantuntemusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutustyössä 90 opintopisteen edestä. Opinnäytetyönäni tein systematisoidun katsauksen liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta migreenipotilailla. Työ luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342
Vierailin 26.10.2023 Kotikallion palvelukeskuksessa keskustelemassa liikunnan terveyshyödyistä sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. (Kuva julkaistu kuvassa näkyvien henkilöiden suostumuksella) Tiesitkö, että… Rasittavalle liikunnalle ei ole ”yläikärajaa” Yli 65-vuotiaille suositellaan vastaavaa viikoittaista määrää kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua kuin työikäisille Iän kasvaessa lihasvoimaharjoittelun merkitys kasvaa niin toimintakyvyn ylläpidon kuin kaatumisten ennaltaehkäisyn osalta Liikunta toimii
Osallistuin naprapaattiyrittäjän roolissa XAMK:n naprapatian koulutusohjelman esittelyvideolle.
Osallistuin lauantaina 11.6. kutsuvieraana osteopaattiopiskelijoiden kesäpäivät-tapahtumaan ja ohjelmassa olleeseen paneelikeskusteluun. Paneelikeskustelun aiheena oli näyttöön perustuva terveydenhuolto sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus yksityisellä sektorilla. Mukana keskustelussa olivat ammattitaitoiset naprapaatti Niko Leinonen ja osteopaatit Anssi Ulvinen, Patrick Nyström ja Eetu Koivisto. Lämmin kiitos kutsusta järjestäneille tahoille Soory ry ja Ortopedisen osteopatian koulutuskeskus
Kävin eilen juttelemassa Markkinointitoimisto Sinisen Härän väelle liikunnan terveysvaikutuksista, ideoista työpäivän aikaiseen taukoliikuntaan ja selkä-niskakivuista. Tiesitkö, että kansallinen liikuntasuosituksemme kannustaa viikoittaiseen liikuntaan seuraavasti: Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä harjoitteita kahdesti viikossa isoille lihasryhmille Reipasta kestävyysliikkumista 2h 30min tai rasittavaa kestävyysliikkumista 1h 15min Kevyttä liikkumista ja taukoja paikalla oloon, aina kun on
Säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä. Säännöllinen liikunta suojaa muun muassa verenkiertoelimistön sairauksilta, tyypin kaksi diabetekseltä, osalta syöpäsairauksista ja vähentää varhaisen kuoleman riskiä. Kansalliset liikuntasuosituksemme suosittavat harrastamaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa sekä reipasta aerobista liikuntaa 2,5 tuntia tai rasittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa, päivittäistä taukoliikuntaa unohtamatta. Terveyshyödyistä huolimatta urheiluun ja liikunnan yhteydessä
Johtaako ryhti tuki- ja liikuntaelinongelmiin? Alkuperäinen teksti 12/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Juho: Eetu, sinä selän vaivojen ammattilainen. Näin etätöiden aikakaudellahan varmasti myös ryhtiasiat ovat mielessä kotitoimistojen äärellä. Huonoa ryhtiä pidetään usein erilaisten kipujen ja tuki-liikuntaelinongelmien taustasyynä ja hyvän ryhdin on ajateltu vähentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Onko tämä näin yksiselitteistä? Eetu: Näinhän sitä
Auttaako lepo jännekipuun? Alkuperäinen teksti 11/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta. Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta. Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan
Auttaako lepo jännekipuun? Alkuperäinen teksti 10/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Eetu: Moikka Juho, saatiin mukava startti kirjoittelulle, joten eiköhän jatketa!Alaraajaan paikantuva jänteen kiputila, joka on alkanut pikkuhiljaa voimistuen, on yleinen vaiva vastaanotolla. Mistäs tässä olikaan kysymys? Juho: Joo sehän passaa! Jänteen kiputila, eli tendinopatia, on tosiaan useimmiten seurausta siitä, kun rasituksen määrää on lisätty
Pitkäkestoiset venytykset nopeuttavat harjoittelusta palautumista? Alkuperäinen teksti 09/2020: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Juho: Eetu kuomaseni, sitähän sanotaan usein, että fyysisen harjoituksen jälkeen tulisi venytellä huolellisesti pitkillä venytyksillä, jotta palautuminen on optimaalista. Ihan näin yksiselitteistähän se ei kuitenkaan ole. Eetu: No juu, aihetta on tutkittu ja venyttelyn ei ole itse asiassa todettu nopeuttavan palautumista.
Rintakehän yläaukeaman oireyhtymäksi (lyhenne TOS, engl. thoracic outlet -syndrome) kutsutaan yläraajan alueen oireilua, jonka taustalla ovat kaulan ja rintakehän yläosan rakenteiden ärsytystilat. Yleisimmin kyse on toiminnallisesta vaivasta. Verisuoni- ja hermorakenteiden todelliset puristustilat ovat syynä vain muutamissa prosenteissa tapauksista. TOS-oireilu alkaa usein alle 40 vuoden iässä ja se on yleisempää naisilla
Rannekanavaoireyhtymäksi (karpaalitunnelisyndrooma, engl. carpal tunnel syndrome) kutsutaan kyynärvarren keskellä kulkevan keskihermon ääreisosan toiminnanhäiriötä. Ranteen pikkuluiden sekä ranteen poikittaisen nivelsiteen muodostaman rannekanavan paine nousee ja keskihermo altistuu puristukselle sekä hapenpuutteelle. Tämä saa aikaan keskihermon niin kutsutun ”pinnetilan”. Poikkileikkauskuva rannekanavasta. Keskihermo kuvattuna keltaisena. Rannekanavaoireyhtymä on yleisin ääreishermoston pinnetila. Tauti on
Aiempi kirjoitukseni käsitteli yksilöllisen kipukokemuksen syntyä sekä akuutin ja pitkittyneen kivun eroja. Aasinsiltana tästä otan nyt puheeksi viisi käsitystä selkäkivusta, jotka elävät sitkeästi ihmisten mielikuvissa, vaikka nykyaikainen tietämys onkin osoittanut nämä epätodenmukaisiksi. Selkäkipu on yksittäisen ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna merkittävä elämänlaatua heikentävä oire. Selkäkivusta johtuvat sairauslomat ja terveydenhuoltopalveluiden käyttö ovat suuri
Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (IASP) määritelmässä kipu tarkoittaa epämiellyttävää, sensorista ja tunneperäistä kokemusta, jota kuvaillaan kudosvauriota ilmaisevilla käsitteillä. Kipu on yksi tavallisimmista terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen syistä, pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ollessa yleisin kivun aiheuttaja. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 prosenttia aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestäneen kipujakson. Päivittäisestä kivusta kärsii 14