Säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä. Säännöllinen liikunta suojaa muun muassa verenkiertoelimistön sairauksilta, tyypin kaksi diabetekseltä, osalta syöpäsairauksista ja vähentää varhaisen kuoleman riskiä. Kansalliset liikuntasuosituksemme suosittavat harrastamaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa sekä reipasta aerobista liikuntaa 2,5 tuntia tai rasittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa, päivittäistä taukoliikuntaa unohtamatta. Terveyshyödyistä huolimatta urheiluun ja liikunnan yhteydessä
Johtaako ryhti tuki- ja liikuntaelinongelmiin? Alkuperäinen teksti 12/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Juho: Eetu, sinä selän vaivojen ammattilainen. Näin etätöiden aikakaudellahan varmasti myös ryhtiasiat ovat mielessä kotitoimistojen äärellä. Huonoa ryhtiä pidetään usein erilaisten kipujen ja tuki-liikuntaelinongelmien taustasyynä ja hyvän ryhdin on ajateltu vähentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Onko tämä näin yksiselitteistä? Eetu: Näinhän sitä
Auttaako lepo jännekipuun? Alkuperäinen teksti 11/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta. Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta. Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan
Auttaako lepo jännekipuun? Alkuperäinen teksti 10/2020:https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Eetu: Moikka Juho, saatiin mukava startti kirjoittelulle, joten eiköhän jatketa!Alaraajaan paikantuva jänteen kiputila, joka on alkanut pikkuhiljaa voimistuen, on yleinen vaiva vastaanotolla. Mistäs tässä olikaan kysymys? Juho: Joo sehän passaa! Jänteen kiputila, eli tendinopatia, on tosiaan useimmiten seurausta siitä, kun rasituksen määrää on lisätty
Pitkäkestoiset venytykset nopeuttavat harjoittelusta palautumista? Alkuperäinen teksti 09/2020: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat Juho: Eetu kuomaseni, sitähän sanotaan usein, että fyysisen harjoituksen jälkeen tulisi venytellä huolellisesti pitkillä venytyksillä, jotta palautuminen on optimaalista. Ihan näin yksiselitteistähän se ei kuitenkaan ole. Eetu: No juu, aihetta on tutkittu ja venyttelyn ei ole itse asiassa todettu nopeuttavan palautumista.
Rintakehän yläaukeaman oireyhtymäksi (lyhenne TOS, engl. thoracic outlet -syndrome) kutsutaan yläraajan alueen oireilua, jonka taustalla ovat kaulan ja rintakehän yläosan rakenteiden ärsytystilat. Yleisimmin kyse on toiminnallisesta vaivasta. Verisuoni- ja hermorakenteiden todelliset puristustilat ovat syynä vain muutamissa prosenteissa tapauksista. TOS-oireilu alkaa usein alle 40 vuoden iässä ja se on yleisempää naisilla
Rannekanavaoireyhtymäksi (karpaalitunnelisyndrooma, engl. carpal tunnel syndrome) kutsutaan kyynärvarren keskellä kulkevan keskihermon ääreisosan toiminnanhäiriötä. Ranteen pikkuluiden sekä ranteen poikittaisen nivelsiteen muodostaman rannekanavan paine nousee ja keskihermo altistuu puristukselle sekä hapenpuutteelle. Tämä saa aikaan keskihermon niin kutsutun ”pinnetilan”. Poikkileikkauskuva rannekanavasta. Keskihermo kuvattuna keltaisena. Rannekanavaoireyhtymä on yleisin ääreishermoston pinnetila. Tauti on
Aiempi kirjoitukseni käsitteli yksilöllisen kipukokemuksen syntyä sekä akuutin ja pitkittyneen kivun eroja. Aasinsiltana tästä otan nyt puheeksi viisi käsitystä selkäkivusta, jotka elävät sitkeästi ihmisten mielikuvissa, vaikka nykyaikainen tietämys onkin osoittanut nämä epätodenmukaisiksi. Selkäkipu on yksittäisen ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna merkittävä elämänlaatua heikentävä oire. Selkäkivusta johtuvat sairauslomat ja terveydenhuoltopalveluiden käyttö ovat suuri
Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (IASP) määritelmässä kipu tarkoittaa epämiellyttävää, sensorista ja tunneperäistä kokemusta, jota kuvaillaan kudosvauriota ilmaisevilla käsitteillä. Kipu on yksi tavallisimmista terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen syistä, pitkäaikaisten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ollessa yleisin kivun aiheuttaja. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 prosenttia aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestäneen kipujakson. Päivittäisestä kivusta kärsii 14