Rannekanavaoireyhtymäksi (karpaalitunnelisyndrooma, engl. carpal tunnel syndrome) kutsutaan kyynärvarren keskellä kulkevan keskihermon ääreisosan toiminnanhäiriötä. Ranteen pikkuluiden sekä ranteen poikittaisen nivelsiteen muodostaman rannekanavan paine nousee ja keskihermo altistuu puristukselle sekä hapenpuutteelle. Tämä saa aikaan keskihermon niin kutsutun ”pinnetilan”.
Rannekanavaoireyhtymä on yleisin ääreishermoston pinnetila. Tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä, esiintyvyyden ollessa väestötasolla kolme prosenttia. Erityistä riskiryhmää ovat raskaana olevat naiset, ylipainoiset henkilöt, reumaatikot ja diabeetikot. Vaiva tavataan usein työssään tai vapaa-ajalla toistuvia samankaltaisia yläraajojen liikkeitä tekevillä ihmisillä. Joskus myös ranteen murtuma voi laukaista rannekanavaoireyhtymän.
Oirekuvaan kuuluu kämmenen alueen lisäksi peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän keskisormen puoleisen osan puutuminen ja pistely. Oireet herättävät usein öisin. Vaiva provosoituu myös käsillä työskenneltäessä. Tyypillisesti oireet tulevat esille samanlaisissa tilanteissa (esimerkiksi autolla tai polkupyörällä ajaminen, tietokoneen hiiren käyttäminen). Puristusote voi provosoida oiretta ja esineet voivat myös putoilla kädestä. Käden ravistelu auttaa oireeseen taudin alkuvaiheessa. Rannekanavaoireyhtymä kehittyy usein molemminpuoliseksi ja dominantin puolen käsi oireilee voimakkaammin. Taudin edetessä voidaan havaita kämmenen lihasten voimattomuutta sekä surkastumista.
Miten todetaan
Rannekanavaoireyhtymän toteamiseen riittää yleensä huolellisen haastattelun lisäksi vastaanotolla tehtävä kliininen tutkimus. Mahdolliset kyynärvarren ja rintakehän yläaukeaman hermoärsytykset sekä kaularankaperäinen oireilu tulee ottaa huomioon. Taudin yhteydessä saattaa esiintyä samanaikaisesti niskahartiaseudun sekä olkavarren kipuilua. Hoitamaton rannekanavaoireyhtymä voi johtaa parantumattomaan haittaan.
Rannekanavaoireyhtymän hoito
Manuaalinen terapia on osoitettu rannekanavaoireyhtymän hoidossa vaikuttavaksi hoitomuodoksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä [1, 2, 3]. Naprapaatin suorittama manuaalinen hoito koostuu erilaisista hoitotekniikoista, kuten pehmytkudoskäsittelystä sekä nivelten ja hermokudoksen mobilisaatiosta. Aerobinen liikunta on hyödyllinen osa hoitokokonaisuutta. Taudin alkuvaiheessa voi olla tarpeellista vähentää oiretta provosoivia tekijöitä, mutta oirekuvan helpottaessa palataan asteittain takaisin normaaleihin arkitoimiin. Muista hoitomenetelmistä ultraäänen ja laserterapian vaikuttavuusnäyttö on heikkoa. Kortikosteroidi-injektiot ja ranteen poikittaiseen nivelsiteeseen kajoava kirurgia ovat myös vaikuttavia hoitokeinoja. Mikäli suorittamani manuaaliterapian hoitovaste jää heikoksi, ohjaan asiakkaan asianmukaisesti eteenpäin.
Vaivan ennaltaehkäisyssä tärkeää on toistuvan yksipuolisen rasituksen välttäminen. Fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset vähentävät sairastumisriskiä merkittävästi.
Kiitos kun luit blogiani,
Eetu Auvinen, naprapaatti
__
Varaa aika tästä: https://www.naprapaattiauvinen.fi/ajanvaraus/
Mitä muita vaivoja naprapaatti hoitaa? https://www.naprapaattiauvinen.fi/milloin-naprapaatille/