Nivelrikosta liikunnan iloon

Nivelrikosta liikunnan iloon: Eetun ja Juhon vinkit nivelten hyvinvointiin. Alkuperäinen teksti 03/24: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/

Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia? 

Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan?

Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.  
 

Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon? 
 
Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta.  Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?  
 
Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.  
 
 
Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon. 

Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla – Myytinmurskaajat/Terveystalo Rela-hierojat

Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla? Alkuperäinen teksti 03/2024: https://www.relahierojat.fi/hoidetaanko-liikunnan-rasitusvammat-levolla/

Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan? 

Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun vaihtaminen pehmeältä alustalta asfaltille. Rasitusvammalle voi altistaa myös liiallinen kokonaiskuormitus ja vähäinen palautuminen liikkujan elämän muilla osa-alueilla. Riittävä uni ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä. 

Juho: Aivan. Rasitusvamman oireilu ilmenee tyypillisesti asteittain pahentuen harjoittelun aikana ja lopulta oireita voi ilmetä myös harjoittelun jälkeen. On hyvä muistaa, että rasitusvamman oireet voivat alkaa myös äkisti ilman asteittaisuutta.  Tyypillisiä rasitusvammoja ovat mm. jänteiden kiputilat, luun rasitusmurtumat ja niiden esiasteet. Kasvuikäisillä tavataan myös luun kasvulinjojen kiputiloja, niin kutsuttuja apofysiitteja. Rasitusvammojen hoitohan on helppoa – lepoa ja sitten täydellä teholla ”takaisin, mihin jäätiin”, vai? 


Eetu: Rasitusvammat vaativat kyllä lepoa, mutta harvemmin tarvitaan täydellistä lepoa. Täydellisen levon jälkeen välitön samaan harjoittelumäärään ja intensiteettiin palaaminen voi johtaa helposti rasitusvamman uusiutumiseen. Suhteellinen lepo usein onkin oikea lähestyminen – vähennetään tai tauotetaan rasitusvammaan johtanutta harjoittelua. Tilalle suunnitellaan yhdessä naprapaatin tai fysioterapeutin kanssa korvaavaa harjoittelua, tavoitteena ylläpitää fyysistä suorituskykyä ja kudosten rasituksensietokykyä. Liikkujan ”korvien välille” on erittäin tärkeää mahdollisuus jatkaa aktiivista arkea. 


Juho: Kyllä. Paluu normaaliin harjoitteluun tulee toteuttaa asteittain harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisäten. Aikataulua määrittää se, minkä kudoksen vammasta on kyse – eri kudoksilla on erilaiset paranemisajat. On syytä myös huomioida muut mahdolliset ylirasitukseen johtaneet tekijät. 

Myytti murrettu: Rasitusvammoja ei kannata hoitaa totaalisella levolla, vaan suhteellisella levolla. Myytinmurskaajat suosittelevat nousujohteista paluuta liikuntaan vamman jälkeen. 

Onko liikunnalla vaikutusta migreenikohtausten voimakkuuteen tai tiheyteen?

Alkuperäinen teksti, Suomen Migreeniyhdistys 30.01.2024: https://migreeni.org/onko-liikunnalla-vaikutusta-migreenikohtausten-voimakkuuteen-tai-tiheyteen/

Eetu Auvinen kirjoitti opinnäytetyönsä migreenistä ja liikunnasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa.

Migreenipotilaille suositellaan usein aerobista liikuntaa eli hapenottokykyä parantavia lajeja kuten lenkkeilyä, pyöräilyä tai hiihtoa. Aerobisen liikunnan vaikutusta migreeniin on tutkittu ja tulokset osoittavat, ettei liikunnalla ole toivottua vaikutusta.

– Perehdyin tekemässäni ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkimusnäyttöön eri liikuntamuotojen vaikuttavuudesta aikuisten migreenipotilaiden hoidossa. Tutkimukset osoittavat, että potilaita on ohjeistettu harrastamaan kohtalaisen raskasta aerobista liikuntaa kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta liikunnan vaikuttavuudesta migreenikohtausten voimakkuuteen ja tiheyteen ei ole tilastollisesti merkitsevää näyttöä, sanoo naprapaatti Eetu Auvinen.

Auvinen keräsi tiedot kolmesta järjestelmällisestä kirjallisuuskatsauksesta, jotka oli tehty Tanskassa, Saksassa ja Kiinassa. Katsauksissa oli tarkasteltu 12:ta migreenipotilailla tehtyä tutkimusta. Yksittäisten tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat 16 ja 91 välillä. Tutkimuksiin oli osallistunut potilaita, joilla on aurallinen migreeni, migreeni ilman auraa ja/tai krooninen migreeni.

Liikunnan terveyshyötyjä ei saa silti unohtaa

Vaikka tutkimusnäyttö ei vahvista, että aerobinen liikunta vaikuttaisi migreenikohtausten voimakkuuteen ja tiheyteen, tutkimusten perusteella on silti havaittu, että liikunnasta on hyötyä migreenipotilaiden elämänlaatuun. Lisäksi väestötutkimuksissa käy ilmi, että vähäisellä fyysisellä aktiivisuustasolla on yhteys korkeampaan migreenin esiintyvyyteen.

– On tärkeää muistaa, että liikunta parantaa elämänlaatua ja että fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on monia terveyshyötyjä. Myös migreenipotilaiden tulisi harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja noudattaa liikuntasuosituksia, Auvinen sanoo.

– Toivon, että eri liikuntamuotojen vaikutuksia migreenipotilaiden kuntoutuksessa tutkittaisiin lisää, sillä laadukkaalle tutkimustiedolle olisi kyllä tarvetta, Auvinen jatkaa.

Auvisen opinnäytetyö “Effectiveness of Exercise Interventions for Migraine: Systematized review” on luettavissa verkossa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342

Master of Healthcare -tutkinnosta valmistuminen

Sain nyt joulukuussa Master of Health Care -tutkinnon (naprapaatti, ylempi amk) päätökseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen koulutuksen aikana syvennettiin asiantuntemusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutustyössä 90 opintopisteen edestä.

Opinnäytetyönäni tein systematisoidun katsauksen liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta migreenipotilailla. Työ luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342

Vierailu markkinointitoimisto Sinisessä Härässä

Kävin eilen juttelemassa Markkinointitoimisto Sinisen Härän väelle liikunnan terveysvaikutuksista, ideoista työpäivän aikaiseen taukoliikuntaan ja selkä-niskakivuista.

Tiesitkö, että kansallinen liikuntasuosituksemme kannustaa viikoittaiseen liikuntaan seuraavasti:

➡ Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä harjoitteita kahdesti viikossa isoille lihasryhmille

➡ Reipasta kestävyysliikkumista 2h 30min tai rasittavaa kestävyysliikkumista 1h 15min

➡Kevyttä liikkumista ja taukoja paikalla oloon, aina kun on mahdollista

➡ Perustana riittävä uni ja monipuolinen ruokavalio

Edistääkö etätyö palautumista – Myytinmurskaajat/Terveystalo Rela-hierojat

Auttaako lepo jännekipuun?

Alkuperäinen teksti 11/2020:
https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat

Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta.  Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta.

Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan uudelleen ja kotona työskentelyyn voi liittyä erilaisia haasteita. Tämän lisäksi varsinkin marraskuun pimeydessä helposti kokee väsymystä ja tunnetta siitä, ettei nyt vaan jaksaisi. Miten palautumisesta ja jaksamisesta voisi huolehtia näin ”etätyön aikakaudella”?

Eetu: Niin toki, monille etätyöt kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden säädellä milloin tekevät töitään. Myös etätyöhön riittävä uni ja monipuolinen ravinto luovat perustan jaksamiselle. Onkin hyvä aloittaa näistä, kun tarkastellaan omaa jaksamista ja palautumista työpäivästä.

Juho: Aivan! Näiden lisäksi nostaisin esille tärkeänä liikkumisen, erityisesti hyvän kestävyyskunnon merkityksen. Etätöiden ohella kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lounastauolla lenkkeillen tai pihapelejä pelaten – kävelypalaveri myös yksi mahdollisuus liikunnan sovittamiseen osaksi työpäivää.

Eetu: Juuri näin, lihasvoimaa kehittävää harjoittelua ei kannata myöskään unohtaa. Jos mahdollista, oman liikuntatuokionsa voisi ajoittaa valoisaan aikaan, jolloin ulkoilukin voi olla mieluisampaa.  Myös hyötyliikkuminen pihatöiden ja kauppareissun muodossa on ehdottomasti hyödyksi.


Myytinmurskaajat kokevat etätyön mahdollisuutena. Liikkuminen valoisan aikaan ja työpäivän tauottaminen liikunnalla ovat jaksamista ja palautumista edistäviä keinoja. Myytinmurskaajat suosittavat liikkumista monipuolisesti, mutta nostavat esiin erityisesti aerobisen liikunnan merkityksen, se kun auttaa jaksamaan ja palautumaan arjesta.