Rintakehän yläaukeaman oireyhtymäksi (lyhenne TOS, engl. thoracic outlet -syndrome) kutsutaan yläraajan alueen oireilua, jonka taustalla ovat kaulan ja rintakehän yläosan rakenteiden ärsytystilat. Yleisimmin kyse on toiminnallisesta vaivasta. Verisuoni- ja hermorakenteiden todelliset puristustilat ovat syynä vain muutamissa prosenteissa tapauksista. TOS-oireilu alkaa usein alle 40 vuoden iässä ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä. Oireyhtymän tarkkaa esiintyvyyttä väestötasolla ei tunneta.
Toiminnallinen TOS
Toiminnallinen TOS on yleisin oireyhtymän muoto ja sen hoito kuuluu naprapaatin osaamiseen. Tarkkaa rakenteellista syytä ei voida määrittää, vaan oireilun katsotaan johtuvan kaulan alueen lihaksiston ja ylimmän kylkiluun muodostaman kolmionmuotoisen tilan ahtaudesta (katso kuva). Tämä ahtaus saa aikaan tilassa kulkevien hermo- ja verisuonirakenteiden ärsytystilan, nk. ”pinteen”. Syynä tähän ahtauteen ovat ylimpien kylkiluiden, kaula- ja rintarangan toimintahäiriöt sekä lisääntynyt lihasjännitys kaulan ja niskahartiaseudun lihaksistossa. Myös pienen rintalihaksen alainen tila on mahdollinen pinnepaikka.
Toiminnalliselle yläaukeaman oireyhtymälle altistavina tekijöinä pidetään etukumaraa ryhtiä, toistuvia samankaltaisia yläraajan liikkeitä tai staattista työskentelyä kädet kohoasennossa. Oireilu alkaa tyypillisesti pitemmällä aikavälillä, hitaasti pahentuen. Keskeisimpänä oireena on käsien puutuminen öisin ja kohoasennossa työskenneltäessä. Oireilu paikantuu kämmenen pikkusormen puoleiseen osaan. Puutumisen lisäksi käden pistely, särky ja voimattomuus ovat mahdollisia oireita. Yläraajaoireiden lisäksi niskahartiaseudun ja olkanivelen oireilu on yleistä.
Miten hoidetaan?
Tutkimustietoa toiminnallisen TOS:n hoidosta on valitettavan vähän. Ensisijaisena hoitomuotona pidetään lääkkeettömiä konservatiivisia hoitomuotoja. Naprapaatin vastaanotolla oireilun syitä etsitään kaularangan, rintakehän, lapaluun ja olkanivelen alueen rakenteiden toiminnasta. Myös muiden samanaikaisten ”hermopinteiden” mahdollisuus huomioidaan. Haastattelun ja kliinisen tutkimuksen jälkeen naprapaatin suorittama manuaalinen hoito kohdistuu nivel-, lihas- ja hermorakenteisiin. Hoitoon yhdistetään yksilöllinen harjoitusterapia, jossa asiakas ohjataan tekemään itsenäisesti mm. liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa parantavia harjoitteita.
Verisuoni- ja hermoperäinen TOS
Verisuoniperäisen TOS:n taustalla voi olla esimerkiksi solisvaltimon puristuminen tai solislaskimon tukos. Ylimääräinen nk. kaulakylkiluu voi olla ahtauttamassa hermorakenteiden kulkua aiheuttaen rakenteellisen puristustilan. Useimmiten kaulakylkiluu on kuitenkin oireeton anatominen poikkeama. Verisuoni- ja hermoperäiset oireyhtymän muodot kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Naprapaatin osaamiseen kuuluu taito tunnistaa tällaiset tilanteet, joissa tarvitaan muun terveydenhuollon ammattilaisen hoitoa. Äkillisesti alkanut käden etenevä voimattomuus ja tunnottomuus ovat syitä hakeutua välittömästi tutkimuksiin.
Kiitos kun luit blogiani,
Eetu Auvinen, naprapaatti
__
Varaa aika tästä: https://www.naprapaattiauvinen.fi/ajanvaraus/
Mitä muita vaivoja naprapaatti hoitaa? https://www.naprapaattiauvinen.fi/milloin-naprapaatille/