Tenniskyynärpää
Kyynärpään ulkosyrjän jännekipu
Urheiluvammat
Mitä urheiluvamman kuntoutuksessa tulee huomioida?
▪️ Säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä. Säännöllinen liikunta suojaa muun
muassa verenkiertoelimistön sairauksilta, tyypin kaksi diabetekselta, osalta syöpäsairauksista ja
vähentää varhaisen kuoleman riskiä.
▪️ Kansainväliset ja kansalliset liikuntasuositukset suosittavat harrastamaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa sekä reipasta aerobista liikuntaa 2,5 tuntia tai rasittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa,
päivittäistä hyöty-ja taukoliikuntaa unohtamatta.
▪️ Terveyshyödyistä huolimatta urheiluun ja liikunnan yhteydessä esiintyvät tapaturmaiset vammat
ovat yleisiä. Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan vuosina 2016–2017 tapahtui noin 420 000
liikuntatapaturmaa 20–74-vuotiaiden väestössä. Näistä 42 % tapahtui naisille ja 58 % miehille.
Kaikista liikuntatapaturmista 62 % olivat nyrjähdyksiä, venähdyksiä, sijoiltaanmenoja tai
lihasvammoja; 22 % mustelmia, ruhjeita tai haavoja; 8 % murtumia; 2% aivotärähdyksiä ja 6 %
muita vammoja.
▪️ Venähdys- ja repeämävammoista suurin osa paranevat biologisesti itsestään ajan myötä.
Urheiluun ja liikuntaan palatessa kuitenkin hyvin usein uusintavammariski on kohonnut. Syitä
tähän ovat muun muassa vamman myötä alentunut voimantuotto ja koordinaation heikkeneminen
sekä sairausloman aikana alentunut lajinomainen fyysinen kunto.
▪️ Liian aikainen paluu lajiin voi johtaa vamman uusiutumiseen. Oikein ajoitetulla ja nousujohteisella
kuntouttavalla harjoittelulla uusintavammariskiä voidaan alentaa. Kuntoutuksen aikana kannattaa
toteuttaa myös urheilijan tai liikkujan suorituskykyä kehittävää harjoittelua.
▪️ Kuvissa näet yleisiä periaatteita, joita tapaturmaisen urheiluvamman kuntoutuksessa tulee
huomioida. Samoja periaatteita voidaan noudattaa myös rasitusperäisten vammojen
kuntoutuksessa.
Tarvitsetko apua urheiluvamman kuntoutukseen lähellä Kalasatamaa, Pasilaa, Vallilaa tai Käpylää? Olen perehtynyt urheiluvammojen kuntoutukseen Helsingissä ja tarjoan apua muun muassa lihasvenähdysten, nilkan nyrjähdysten ja rasitusvammojen hoitoon. Ota yhteyttä ja varaa aika naprapaatille, urheiluvammojen asiantuntijalle Helsingissä ja varmista, että palaat lajisi pariin entistä vahvempana!
Lue esittelyni ja varaa aika!
Rintarankakipu
Rintarankakipu
▪ Rintarankaperäinen kipu koetaan rintakehän alueella. 15–34,8 % ihmisistä kokee vuoden aikana rintarangan oireita.
▪ Rintarankakipua voi aiheuttaa moni rakenne, kuten kylkivälihermot, lihaskalvorakenteet, selkärangan fasettinivelet sekä selkärangan ja kylkiluiden väliset nivelliitokset. Rintarangan alueelle paikallistuvassa oireessa on hyvä muistaa myös kaularangan rakenteista heijastuvan kivun mahdollisuus.
▪ Rintarankakivun hoitoa on tutkittu lanne- ja kaularankaa vähemmän. Harjoitteluterapiaa ja manuaalista terapiaa käytetään usein rintarankaoireiden hoidossa menestyksekkäästi. Pelkän manuaalisen hoidon sijaan yksilöllisten nousujohteisten harjoitteiden ohjaaminen on tärkeää toistuvan tai pitkittyvän oireilun hoidossa.
▪ Rintarankakivun taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia, joista esimerkkeinä
– Oireileva välilevytyrä, joka on rintarangan alueella harvinainen. Välilevymuutoksia kuvantamistutkimuksissa havaitaan eniten rintarangan alaosissa.
– Nuorilla rintarangan alueella tavataan oireilevaa Scheuermannin tautia, jossa rintanikamien etuosan kasvuhäiriön seurauksena rintarangan kyfoottisuus lisääntyy.
– Iäkkäämmillä ihmisillä ja varsinkin osteoporoosia sairastavilla tulee muistaa rintanikaman luhistumismurtuman mahdollisuus lieväenergisenkin vaivan syntymekanismin kohdalla.
– Rintakehän alueella saatetaan kokea tuki- ja liikuntaelinperäistä oiretta ”matkivaa” sisäelinperäistä heijastekipua.
▪ Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua rintarangan alueelle paikallistuvien oireiden vuoksi. Vastaanotolla oireen aiheuttajaa arvioidaan huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen keinoin. Tarvittaessa sinut ohjataan sopivamman terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.
Etsitkö apua rintarangan vaivoihin Helsingin Vallilassa tai lähialueella kuten Pasilassa, Kalasatamassa tai Käpylässä? Olen erikoistunut selkäkivun ja muiden TULE-vaivojen hoitoon ja tarjoan apua muun muassa rintarankakipuun ja rintarangan jäykkyyteen Helsingissä. Palveluihini kuuluu muun muassa manuaalinen terapia sekä yksilölliset harjoitusohjeet, jotta toipuminen olisi mahdollisimman tehokasta ja pitkäkestoista. Varaa aikasi osaavan naprapaatin vastaanotolle Helsingin Vallilaan!
Lue esittelyni ja varaa aika!
Pitkittynyt niskakipu
Pitkittynyt niskakipu
▪ Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.
▪ Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49-vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.
▪ Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.
▪ Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja kahdeksan viikon kuluessa oireet helpottavat useimmiten. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana. Pidempikestoinenkin niskakipujakso on siis hyvin tavallista.
▪ Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.
▪ Meta-analyysissaan Rasmussen-Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti.
▪ Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa ja asentotuntoa. Harjoitusohjelmaan kannattaa sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua. Nousujohteinen ja hyvin suunniteltu voimaharjoittelu ei ”jumiuta” niskaa, vaan on päinvastoin hyödyllistä. Viikoittainen liikuntasuositusten mukainen kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa myös niskakipuisillekin
▪ Jos niskakipu jatkuu viikkojen ajan, on aiheellista hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen luokse oireen syyn selvittämiseksi ja sopivan hoidon aloittamiseksi.
Etsitkö asiantuntevaa apua niskakipuun Helsingissä, lähellä Pasilaa, Käpylää ja Kalasatamaa? Olen naprapaattina, kuntoutusalan osaajana, perehtynyt pitkittyneen niskakivun hoitoon ja tarjoan yksilöllistä kuntoutusta sekä manuaalista terapiaa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua niskakipuun, niskavaivaan tai kansankielisesti ”niskajumiin” tai etsit apua kuntoutukseen Helsingistä!
Lue esittelyni ja varaa aika!
Olkapääkipu
Olkapääkipu
▪ Olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista ja hyvin yleinen korkean elintason länsimaissa. Epidemiologisten tutkimusten mukaan 15–50 % aikuisista kokee olkapääkipua vuoden aikana. Olkapääkivun esiintyvyys kasvaa iän myötä saavuttaen huippunsa 50–60 ikävuoden kohdalla.
▪ Vaikka olkapääkivulla on taipumus rauhoittua muutamissa viikoissa, jopa puolella olkapääkipuisista oireet jatkuvat vielä 6–12 kuukautta vaivan alkuhetkestä. Vaivan jatkuessa viikkoja, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.
▪ Yleisin olkapääkivun aiheuttaja on olkalisäkkeen alainen kipu, jossa oireilevana rakenteena pidetään ensisijaisesti kiertäjäkalvosinlihaksiston jännettä. Altisteena vaivalle on moninaisia tekijöitä, kuten olan rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia sekä elintapatekijöitä. Urheilussa yliolan lajit ja ammatit, joissa työskennellään pitkäaikaisesti olkanivel kohotetussa asennossa, lisäävät olkapääkivun riskiä.
▪ Muita yleisiä syitä olkapääkivulle ovat hauisjänteen vaivat, ”jäätynyt olkapää”, AC-niveloireet, tapaturman jälkeiset kudosvauriot ja kaularangasta olan alueelle heijastuva kipu. Huolellinen haastattelu, kliininen tutkimus ja tarvittaessa kuvantamistutkimukset auttavat oireen syyn selvittelyssä.
▪ Harjoitteluterapia on ensilinjan hoitomenetelmä pitkittyvään olkapääkipuun. Hoitoon voidaan yhdistää manuaalista terapiaa, mikäli se nähdään aiheelliseksi. Yksilöllisessä harjoitusohjelmassa kannattaa huomioida olkaoireen syy, oirekuva, aiempi harjoitustausta ja arkielämän asettama vaatimustaso, josta suoriutuminen on tavoitteena.
▪ Olkalisäkkeen alaisen kivun ollessa kyseessä pyritään harjoittelulla kehittämään olan alueen lihasvoimaa, jännerakenteen ominaisuuksia ja liikehallintaa. Paikkansa olkakuntoutuksessa on niin korkean intensiteetin kuin kevyemmän intensiteetin harjoittelulla.
Etsitkö asiantuntevaa apua olkapääkipuun Helsingissä Vallilassa, tai lähellä Pasilaa, Käpylää, Kalasatamaa? Olen perehtynyt pitkittyneen olkapääkivun hoitoon ja tarjoan yksilöllistä, tehokasta harjoitteluterapiaa sekä manuaalista terapiaa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua olkapääkipuun, kiertäjäkalvosinoireistoon (olkalisäkkeen alainen kipu) tai etsit naprapaattia Helsingistä!
Lue esittelyni ja varaa aika!
Pitkittynyt alaselkäkipu
Pitkittynyt alaselkäkipu
▪ Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019-tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa (Years Lived with Disability, YLD). Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.
▪ Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.
▪ Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.
▪ Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. (2020) toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.
▪ Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin. Hoitovastetta tulee arvioida kriittisesti, sillä heikko vaste harvemmin samaa hoitoa jatkuvasti toistamalla muuttuu.
▪ Tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitusohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Vaikuttavan harjoitusohjelman suunnittelussa auttavat huolellinen kliininen arvio, terapeutin kokemus ja potilaan asettamat toiveet. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.
▪ Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.
▪ Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Kipuun liittyvä liikkumisen pelko vähenee usein asteittaisella harjoittelulla. Harjoittelun positiivinen vaikutus alaselkäkipuun voi välittyä montaa ”reittiä” pitkin!
Etsitkö asiantuntevaa apua alaselkäkipuun Helsingissä Vallilassa, lähialueella Pasilassa, Käpylässä tai Kalasatamassa? Olen perehtynyt pitkittyneen selkäkivun ja alaselkäkivun hoitoon. Tarjoan yksilöllistä harjoitteluterapiaa sekä manuaalista terapiaa tutkittuun tietoon pohjautuen. Hoitoni on kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua selkäkipuun, kansankielisesti ”jumiin” tai etsit osaavaa kuntoutuksen osaajaa, naprapaattia Helsingistä!
Lue esittelyni ja varaa aika!
Esimerkkejä harjoitteista: niskahartia
▪️Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.
▪️Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49 -vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.
▪️Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.
▪️Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja 8 viikon kuluessa oireet helpottavat useimmilla ihmisillä. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana.
▪️Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.
▪️Meta-analyysissaan Rasmussen‑Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti. Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa. Harjoitusohjelmaan kannattaisi sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkittyneen niskakivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä
▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.
▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.
▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.
▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.
▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.
▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.
▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.
▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Nivelrikosta liikunnan iloon
Nivelrikosta liikunnan iloon: Eetun ja Juhon vinkit nivelten hyvinvointiin. Alkuperäinen teksti 03/24: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/
Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia?
Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan?
Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.
Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon?
Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta. Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?
Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.
Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon.
Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla – Myytinmurskaajat/Terveystalo Rela-hierojat
Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla? Alkuperäinen teksti 03/2024: https://www.relahierojat.fi/hoidetaanko-liikunnan-rasitusvammat-levolla/
Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan?
Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun vaihtaminen pehmeältä alustalta asfaltille. Rasitusvammalle voi altistaa myös liiallinen kokonaiskuormitus ja vähäinen palautuminen liikkujan elämän muilla osa-alueilla. Riittävä uni ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä.
Juho: Aivan. Rasitusvamman oireilu ilmenee tyypillisesti asteittain pahentuen harjoittelun aikana ja lopulta oireita voi ilmetä myös harjoittelun jälkeen. On hyvä muistaa, että rasitusvamman oireet voivat alkaa myös äkisti ilman asteittaisuutta. Tyypillisiä rasitusvammoja ovat mm. jänteiden kiputilat, luun rasitusmurtumat ja niiden esiasteet. Kasvuikäisillä tavataan myös luun kasvulinjojen kiputiloja, niin kutsuttuja apofysiitteja. Rasitusvammojen hoitohan on helppoa – lepoa ja sitten täydellä teholla ”takaisin, mihin jäätiin”, vai?
Eetu: Rasitusvammat vaativat kyllä lepoa, mutta harvemmin tarvitaan täydellistä lepoa. Täydellisen levon jälkeen välitön samaan harjoittelumäärään ja intensiteettiin palaaminen voi johtaa helposti rasitusvamman uusiutumiseen. Suhteellinen lepo usein onkin oikea lähestyminen – vähennetään tai tauotetaan rasitusvammaan johtanutta harjoittelua. Tilalle suunnitellaan yhdessä naprapaatin tai fysioterapeutin kanssa korvaavaa harjoittelua, tavoitteena ylläpitää fyysistä suorituskykyä ja kudosten rasituksensietokykyä. Liikkujan ”korvien välille” on erittäin tärkeää mahdollisuus jatkaa aktiivista arkea.
Juho: Kyllä. Paluu normaaliin harjoitteluun tulee toteuttaa asteittain harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisäten. Aikataulua määrittää se, minkä kudoksen vammasta on kyse – eri kudoksilla on erilaiset paranemisajat. On syytä myös huomioida muut mahdolliset ylirasitukseen johtaneet tekijät.
Myytti murrettu: Rasitusvammoja ei kannata hoitaa totaalisella levolla, vaan suhteellisella levolla. Myytinmurskaajat suosittelevat nousujohteista paluuta liikuntaan vamman jälkeen.
Onko liikunnalla vaikutusta migreenikohtausten voimakkuuteen tai tiheyteen?
Alkuperäinen teksti, Suomen Migreeniyhdistys 30.01.2024: https://migreeni.org/onko-liikunnalla-vaikutusta-migreenikohtausten-voimakkuuteen-tai-tiheyteen/
Eetu Auvinen kirjoitti opinnäytetyönsä migreenistä ja liikunnasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa.
Migreenipotilaille suositellaan usein aerobista liikuntaa eli hapenottokykyä parantavia lajeja kuten lenkkeilyä, pyöräilyä tai hiihtoa. Aerobisen liikunnan vaikutusta migreeniin on tutkittu ja tulokset osoittavat, ettei liikunnalla ole toivottua vaikutusta.
– Perehdyin tekemässäni ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkimusnäyttöön eri liikuntamuotojen vaikuttavuudesta aikuisten migreenipotilaiden hoidossa. Tutkimukset osoittavat, että potilaita on ohjeistettu harrastamaan kohtalaisen raskasta aerobista liikuntaa kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta liikunnan vaikuttavuudesta migreenikohtausten voimakkuuteen ja tiheyteen ei ole tilastollisesti merkitsevää näyttöä, sanoo naprapaatti Eetu Auvinen.
Auvinen keräsi tiedot kolmesta järjestelmällisestä kirjallisuuskatsauksesta, jotka oli tehty Tanskassa, Saksassa ja Kiinassa. Katsauksissa oli tarkasteltu 12:ta migreenipotilailla tehtyä tutkimusta. Yksittäisten tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat 16 ja 91 välillä. Tutkimuksiin oli osallistunut potilaita, joilla on aurallinen migreeni, migreeni ilman auraa ja/tai krooninen migreeni.
Liikunnan terveyshyötyjä ei saa silti unohtaa
Vaikka tutkimusnäyttö ei vahvista, että aerobinen liikunta vaikuttaisi migreenikohtausten voimakkuuteen ja tiheyteen, tutkimusten perusteella on silti havaittu, että liikunnasta on hyötyä migreenipotilaiden elämänlaatuun. Lisäksi väestötutkimuksissa käy ilmi, että vähäisellä fyysisellä aktiivisuustasolla on yhteys korkeampaan migreenin esiintyvyyteen.
– On tärkeää muistaa, että liikunta parantaa elämänlaatua ja että fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on monia terveyshyötyjä. Myös migreenipotilaiden tulisi harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja noudattaa liikuntasuosituksia, Auvinen sanoo.
– Toivon, että eri liikuntamuotojen vaikutuksia migreenipotilaiden kuntoutuksessa tutkittaisiin lisää, sillä laadukkaalle tutkimustiedolle olisi kyllä tarvetta, Auvinen jatkaa.
Auvisen opinnäytetyö “Effectiveness of Exercise Interventions for Migraine: Systematized review” on luettavissa verkossa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342
Master of Health Care -tutkinnosta valmistuminen
Sain nyt joulukuussa Master of Health Care -tutkinnon (naprapaatti, ylempi amk) päätökseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen koulutuksen aikana syvennettiin asiantuntemusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutustyössä 90 opintopisteen edestä.
Opinnäytetyönäni tein systematisoidun katsauksen liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta migreenipotilailla. Työ luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342
Vierailu markkinointitoimisto Sinisessä Härässä
Kävin eilen juttelemassa Markkinointitoimisto Sinisen Härän väelle liikunnan terveysvaikutuksista, ideoista työpäivän aikaiseen taukoliikuntaan ja selkä-niskakivuista.
Tiesitkö, että kansallinen liikuntasuosituksemme kannustaa viikoittaiseen liikuntaan seuraavasti:
Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä harjoitteita kahdesti viikossa isoille lihasryhmille
Reipasta kestävyysliikkumista 2h 30min tai rasittavaa kestävyysliikkumista 1h 15min
Kevyttä liikkumista ja taukoja paikalla oloon, aina kun on mahdollista
Perustana riittävä uni ja monipuolinen ruokavalio
Edistääkö etätyö palautumista – Myytinmurskaajat/Terveystalo Rela-hierojat
Auttaako lepo jännekipuun?
Alkuperäinen teksti 11/2020:
https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat
Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta. Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta.
Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan uudelleen ja kotona työskentelyyn voi liittyä erilaisia haasteita. Tämän lisäksi varsinkin marraskuun pimeydessä helposti kokee väsymystä ja tunnetta siitä, ettei nyt vaan jaksaisi. Miten palautumisesta ja jaksamisesta voisi huolehtia näin ”etätyön aikakaudella”?
Eetu: Niin toki, monille etätyöt kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden säädellä milloin tekevät töitään. Myös etätyöhön riittävä uni ja monipuolinen ravinto luovat perustan jaksamiselle. Onkin hyvä aloittaa näistä, kun tarkastellaan omaa jaksamista ja palautumista työpäivästä.
Juho: Aivan! Näiden lisäksi nostaisin esille tärkeänä liikkumisen, erityisesti hyvän kestävyyskunnon merkityksen. Etätöiden ohella kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lounastauolla lenkkeillen tai pihapelejä pelaten – kävelypalaveri myös yksi mahdollisuus liikunnan sovittamiseen osaksi työpäivää.
Eetu: Juuri näin, lihasvoimaa kehittävää harjoittelua ei kannata myöskään unohtaa. Jos mahdollista, oman liikuntatuokionsa voisi ajoittaa valoisaan aikaan, jolloin ulkoilukin voi olla mieluisampaa. Myös hyötyliikkuminen pihatöiden ja kauppareissun muodossa on ehdottomasti hyödyksi.
Myytinmurskaajat kokevat etätyön mahdollisuutena. Liikkuminen valoisan aikaan ja työpäivän tauottaminen liikunnalla ovat jaksamista ja palautumista edistäviä keinoja. Myytinmurskaajat suosittavat liikkumista monipuolisesti, mutta nostavat esiin erityisesti aerobisen liikunnan merkityksen, se kun auttaa jaksamaan ja palautumaan arjesta.