Kuukausi: tammikuu 2025

Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: kyynärpään ulkosyrjän jännekipu

Kyynärpään ulkosyrjän jännekipu, lateraalinen epikondylalgia

▪️Lateraalisessa epikondylalgiassa (ulkosivunastan kivussa), eli ”tenniskyynärpäässä”, kivun lähteenä pidetään olkaluun ulompaan sivunastaan kiinnittyvää jännerakennetta. Tyypillisesti oireilevana on extensor carpi radialis brevis -lihaksen jänne. Oireena vaivassa on ranteen ojennus- ja puristusotteisiin liittyvä ulkosivunastan alueelle paikallistuva kipu.

▪️Vaivan syntymekanismista ei ole täyttä yksimielisyyttä. Oleellisena mekanismina pidetään toistuvaa ylirasitusta seuraavaa jänteen kollageenirakenteen mikrotraumoja ja ”rispaantumista”, joka aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja paikallista tulehdusreaktiota. Tulehdusreaktio on kuitenkin lyhytaikainen vaivan alussa ja pitkittyvässä epikondylalgiassa ei tulehdussoluja enää havaita.

▪️Epikondylalgia-oireisto kehittyy tavallisesti jänteeseen, jossa havaitaan iän myötä yleistyviä tendinoosimuutoksia. Tendinoottisessa jänteessä havaitaan kudosopillisesti jännesolujen lisääntynyttä aktiivisuutta, kollageenisäikeiden misorganisaatiota sekä uudishermo- ja verisuonimuodostusta.

▪️1–3 prosenttia väestöstä sairastaa lateraalisen epikondylalgian. Vaiva koetaan keskimäärin 30–50 vuoden iässä. Chenin ja kumppaneiden (2024) meta-analyysin mukaan riskitekijöiksi tiedetään naissukupuoli, tupakointi, käsityöammatti ja korkea kolesteroli. Statiinilääkityksellä saattaa olla vaivalle altistava vaikutus.

▪️Lateraalisen epikondylalgian ennuste on hyvä. Vaiva paranee tyypillisesti 6–12 kuukaudessa. Vuoden kuluttua oireet ovat helpottaneet 80 %:ssa tapauksista. Siis huolimatta vahvasta itseparanemistaipumuksesta, vaiva aiheuttaa usein pitkäkestoisen, kuukausien toimintakyvyn haitan.

▪️Vaivan ns. luonnollista kulkua nopeuttavaa hoitoa ei ole voitu osoittaa. Kortikosteroidipistos lievittää oiretta viikoiksi, mutta heikentää pitkäaikaisennustetta. Pitkitetty lepo ja käden käyttämisen välttely ei nopeuta paranemista.

▪️Kustannustehokas hoitomenetelmä on jännerakenteen rasituksen sietokyvyn parantamiseen tähtäävä omatoiminen harjoittelu, jossa harjoitetaan nousujohteisin vastusharjoittein ranteen ojentajalihaksia. Ranteen eristettyyn liikkeeseen keskittyvien harjoitteiden lisäksi puristusotteen sisältävät yläraajaharjoitteet aktivoivat ranteen ojentajalihaksia. Videolla näet muutamia esimerkkejä harjoitteista. Harjoittelun nousujohteisuutena kuminauha kannattaa korvata pian käsipainolla. Osa vaivasta kärsivistä saattaa hyötyä vastusharjoitteiden lisäksi aktiivisesta ja passiivisesta kyynärnivelen mobilisaatiosta.

▪️Kyynärpään ulkosyrjälle paikallistuva kipu ei aina johdu epikondylalgiasta:

▫️Nivelen sisäisiä kyynärpääkivun aiheuttajia ovat plica-oireyhtymä, rustovauriot ja nivelrikko.

▫️Nivelen ulkoisia kyynärpääkivun aiheuttajia ovat takimmaisen interosseus-hermon ”pinne” ja napsuva annulaariligamentti.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua kyynärpääkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo
Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: niskahartia

▪️Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.

▪️Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49 -vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.

▪️Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.

▪️Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja 8 viikon kuluessa oireet helpottavat useimmilla ihmisillä. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana.

▪️Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.
▪️Meta-analyysissaan Rasmussen‑Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti. Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa. Harjoitusohjelmaan kannattaisi sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkittyneen niskakivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo