Kuukausi: joulukuu 2024

Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: rintaranka

Rintarankakipu
▪️Rintarankaperäinen kipu koetaan rintakehän alueella. 15–34,8 % ihmisistä kokee vuoden aikana rintarankaoireita.

▪️Rintarankakipua voi aiheuttaa moni rakenne, kuten lihaskalvorakenteet, selkärangan fasettinivelet sekä selkärangan ja kylkiluiden väliset nivelliitokset. Rintarangan alueelle paikallistuvassa oireessa on hyvä muistaa myös kaularangan rakenteista heijastuvan kivun mahdollisuus.

▪️Rintarankakivun hoitoa on tutkittu lanne- ja kaularankaa vähemmän. Harjoitteluterapiaa ja manuaalista terapiaa käytetään usein rintarankaoireiden hoidossa menestyksekkäästi. Pelkän manuaalisen hoidon sijaan yksilöllisten nousujohteisten harjoitteiden ohjaaminen on tärkeää toistuvan tai pitkittyvän oireilun hoidossa. Videolla näet muutamia poimintoja harjoitteista, joita rintarankaperäisten oireiden hoidossa voisi muunmuassa käyttää.

▪️Rintarankakivun taustalla voi olla myös monia muita oireen aiheuttajia, kuten:
▫️Oireileva välilevytyrä on rintarangan alueella harvinainen. Välilevymuutoksia kuvantamistutkimuksissa havaitaan eniten rintarangan alaosissa.

▫️Nuorilla rintarangan alueella tavataan oireilevaa Scheuermannin tautia, jossa rintanikamien etuosan kasvuhäiriön seurauksena rintarangan kyfoottisuus lisääntyy.

▫️Iäkkäämmillä ihmisillä ja varsinkin osteoporoosia sairastavilla tulee muistaa rintanikaman luhistumismurtuman mahdollisuus lieväenergisenkin vaivan syntymekanismin kohdalla.

▫️Rintakehän alueella saatetaan kokea tuki- ja liikuntaelinperäistä oiretta ”matkivaa” sisäelinperäistä heijastekipua.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua rintarankaperäisen kivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo

Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä

▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.

▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.

▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.

▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.

▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.

▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.

▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.

▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo


Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: olkapää ja hartiarengas

 
 
 
 
 
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu

▪️Olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista ja hyvin yleinen korkean elintason länsimaissa. 15–50 % aikuisista kokee olkapääkipua vuoden aikana. Olkapääkivun esiintyvyys kasvaa iän myötä saavuttaen huippunsa 50–60 ikävuoden kohdalla.

▪️Vaikka olkapääkivulla on taipumus rauhoittua muutamissa viikoissa, jopa puolella oireet jatkuvat vielä 6–12 kuukautta vaivan alkuhetkestä. Mikäli olkapääkipu jatkuu viikkoja, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.

▪️Yleisin olkapääkivun aiheuttaja on olkalisäkkeen alainen kipu, jossa oireilevana rakenteena pidetään ensisijaisesti kiertäjäkalvosinlihaksiston jännettä. Altisteena vaivalle on moninaisia tekijöitä, kuten olan rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia sekä elintapatekijöitä. Urheilussa yliolan lajit ja ammatit, joissa työskennellään pitkäaikaisesti olkanivel kohotetussa asennossa, lisäävät olkapääkivun riskiä.

▪️Harjoitteluterapia on ensilinjan hoitomenetelmä pitkittyvään olkapääkipuun. Hoitoon voidaan yhdistää manuaalista terapiaa, mikäli se nähdään aiheelliseksi.

▪️Videolla näet muutamia poimintoja harjoitteista, joita olkapääkivun hoidossa voisi esimerkiksi käyttää. Harjoittelu kannattaa yksilöllistää huomioiden muunmuassa olkapääkipuisen oirekuva, aiempi harjoitustausta ja arkielämän asettama vaatimustaso, josta suoriutuminen on kuntoutuksen tavoitteena.

▪️Harjoittelun tavoitteita ovat usein olan alueen lihasvoiman, jännerakenteen ominaisuuksien ja liikehallinnan nousujohteinen kehittäminen. Paikkansa olkakuntoutuksessa on niin korkean intensiteetin kuin kevyemmän intensiteetin harjoittelulla.

➡️ Naprapaatin vastaanotolle voi hakeutua niin olkapääkivun kuin muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo