Avainsana: selkäkipu

Julkaistu

Rintarankakipu

Rintarankakipu
▪ Rintarankaperäinen kipu koetaan rintakehän alueella. 15–34,8 % ihmisistä kokee vuoden aikana rintarangan oireita.

▪ Rintarankakipua voi aiheuttaa moni rakenne, kuten kylkivälihermot, lihaskalvorakenteet, selkärangan fasettinivelet sekä selkärangan ja kylkiluiden väliset nivelliitokset. Rintarangan alueelle paikallistuvassa oireessa on hyvä muistaa myös kaularangan rakenteista heijastuvan kivun mahdollisuus.

▪ Rintarankakivun hoitoa on tutkittu lanne- ja kaularankaa vähemmän. Harjoitteluterapiaa ja manuaalista terapiaa käytetään usein rintarankaoireiden hoidossa menestyksekkäästi. Pelkän manuaalisen hoidon sijaan yksilöllisten nousujohteisten harjoitteiden ohjaaminen on tärkeää toistuvan tai pitkittyvän oireilun hoidossa.

▪ Rintarankakivun taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia, joista esimerkkeinä

– Oireileva välilevytyrä, joka on rintarangan alueella harvinainen. Välilevymuutoksia kuvantamistutkimuksissa havaitaan eniten rintarangan alaosissa.

– Nuorilla rintarangan alueella tavataan oireilevaa Scheuermannin tautia, jossa rintanikamien etuosan kasvuhäiriön seurauksena rintarangan kyfoottisuus lisääntyy.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ja varsinkin osteoporoosia sairastavilla tulee muistaa rintanikaman luhistumismurtuman mahdollisuus lieväenergisenkin vaivan syntymekanismin kohdalla.

– Rintakehän alueella saatetaan kokea tuki- ja liikuntaelinperäistä oiretta ”matkivaa” sisäelinperäistä heijastekipua.

▪ Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua rintarangan alueelle paikallistuvien oireiden vuoksi. Vastaanotolla oireen aiheuttajaa arvioidaan huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen keinoin. Tarvittaessa sinut ohjataan sopivamman terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.

Etsitkö apua rintarangan vaivoihin Helsingin Vallilassa tai lähialueella kuten Pasilassa, Kalasatamassa tai Käpylässä? Olen erikoistunut selkäkivun ja muiden TULE-vaivojen hoitoon ja tarjoan apua muun muassa rintarankakipuun ja rintarangan jäykkyyteen Helsingissä. Palveluihini kuuluu muun muassa manuaalinen terapia sekä yksilölliset harjoitusohjeet, jotta toipuminen olisi mahdollisimman tehokasta ja pitkäkestoista. Varaa aikasi osaavan naprapaatin vastaanotolle Helsingin Vallilaan!

Lue esittelyni ja varaa aika!

Julkaistu

Pitkittynyt niskakipu

Pitkittynyt niskakipu
▪ Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.

▪ Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49-vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.

▪ Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.

▪ Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja kahdeksan viikon kuluessa oireet helpottavat useimmiten. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana. Pidempikestoinenkin niskakipujakso on siis hyvin tavallista.

▪ Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.

▪ Meta-analyysissaan Rasmussen-Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti.

▪ Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa ja asentotuntoa. Harjoitusohjelmaan kannattaa sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua. Nousujohteinen ja hyvin suunniteltu voimaharjoittelu ei ”jumiuta” niskaa, vaan on päinvastoin hyödyllistä. Viikoittainen liikuntasuositusten mukainen kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa myös niskakipuisillekin
 ▪ Jos niskakipu jatkuu viikkojen ajan, on aiheellista hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen luokse oireen syyn selvittämiseksi ja sopivan hoidon aloittamiseksi.

Etsitkö asiantuntevaa apua niskakipuun Helsingissä, lähellä Pasilaa, Käpylää ja Kalasatamaa? Olen naprapaattina, kuntoutusalan osaajana, perehtynyt pitkittyneen niskakivun hoitoon ja tarjoan yksilöllistä kuntoutusta sekä manuaalista terapiaa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua niskakipuun, niskavaivaan tai kansankielisesti ”niskajumiin” tai etsit apua kuntoutukseen Helsingistä!

Lue esittelyni ja varaa aika!

Julkaistu

Pitkittynyt alaselkäkipu

Pitkittynyt alaselkäkipu
▪ Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019-tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa (Years Lived with Disability, YLD). Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.

▪ Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.

▪ Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.

▪ Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. (2020) toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.


▪ Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin. Hoitovastetta tulee arvioida kriittisesti, sillä heikko vaste harvemmin samaa hoitoa jatkuvasti toistamalla muuttuu.

▪ Tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitusohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Vaikuttavan harjoitusohjelman suunnittelussa auttavat huolellinen kliininen arvio, terapeutin kokemus ja potilaan asettamat toiveet. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.

▪ Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.

▪ Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Kipuun liittyvä liikkumisen pelko vähenee usein asteittaisella harjoittelulla. Harjoittelun positiivinen vaikutus alaselkäkipuun voi välittyä montaa ”reittiä” pitkin!

Etsitkö asiantuntevaa apua alaselkäkipuun Helsingissä Vallilassa, lähialueella Pasilassa, Käpylässä tai Kalasatamassa? Olen perehtynyt pitkittyneen selkäkivun ja alaselkäkivun hoitoon. Tarjoan yksilöllistä harjoitteluterapiaa sekä manuaalista terapiaa tutkittuun tietoon pohjautuen. Hoitoni on kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua selkäkipuun, kansankielisesti ”jumiin” tai etsit osaavaa kuntoutuksen osaajaa, naprapaattia Helsingistä!

Lue esittelyni ja varaa aika!

Julkaistu

Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä

▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.

▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.

▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.

▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.

▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.

▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.

▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.

▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo


Julkaistu

Naprapaatitko vain niksauttelevat?

Naprapaatitko vain niksauttelevat? Alkuperäinen teksti 9/24: https://www.relahierojat.fi/naprapaatitko-vain-niksauttelevat/

Eetu: Moikka Juho! Hyvin usein kuulee oletettavan, että naprapaatin vastaanotolla keskitytään vain ja ainoastaan nivelten manipulaatiohoitoon, joka kansankielellä mielletään ”niksautteluksi”. Onko asia näin? 

Juho: Tuo näkemys naprapaatin ammatin sisällöstä on kyllä hyvin suppea ja väärä. Naprapaatin ammattiin kuuluu työskentely erilaisten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien parissa. Hoitomenetelmiin kuuluu kyllä manipulaatiohoito, jota käytetään liikerajoitteisen, oireilevan nivelen liikelaajuuden parantamiseen ja kivun lievittämiseen. Manipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä muun muassa alaselkäkivun hoidossa.  Kuitenkaan kaikissa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa manipulaatiohoito ei ole tarpeellinen tai sopivin vaihtoehto. Siksi vastaanottokäynnin alussa toteutetaan huolellinen haastattelu ja kliininen tutkimus, jonka tavoitteena on varmistaa hoitotekniikan tarpeellisuus ja turvallisuus.  

Eetu: Kyllä! Nivelmanipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä mm. alaselkäkivun hoidossa. Tilanteissa, joissa manipulaatiohoitoa päädytään käyttämään, lähes aina hoitoon yhdistetään myös muita menetelmiä. Manipulaatiohoidon vaihtoehtona on nivelmobilisaatio, jossa nivelen liikkuvuutta parannetaan ”pehmeämmin”. Naprapaatin vastaanotolla manuaalista terapiaa kohdennetaan tarpeen mukaan nivelten lisäksi lihaskalvorakenteisiin sekä hermokudokseen. Kuuluuko naprapaatin työnkuvaan muuta kuin manuaalista terapiaa? 

Juho: Kuuluu. Muita hoitomenetelmiä ovat neuvonta ja harjoitteluterapia. Neuvonnalla (potilasohjaus) tuetaan asiakkaan toimintakykyä, annetaan informaatiota kyseisen vaivan ennusteesta, itsehoidosta ja hoitovaihtoehdoista. Harjoitteluterapiassa asiakkaalle ohjataan mm. liikkuvuutta, koordinaatiota, tasapainoa, kestävyyttä ja voimaa kehittäviä harjoitteita. Harjoitteluterapian sisältö valitaan asiakkaan tavoitteiden, arjen vaatimustason ja hoidettavan vaivan perusteella. 

Eetu: Kyllä kyllä. Harva myös tietää, että naprapaatin osaamiseen kuuluu niin sanottu suoravastaanotto-osaaminen; vastaanotolle voi hakeutua tuki- ja liikuntaelinoireen kanssa myös ilman lääkärin lähetettä. Vastaanotolla huolellisen haastattelun ja tutkimisen keinoin naprapaatti on koulutettu tunnistamaan tilanteet, jossa tilanteen selvittely vaatii toisen terveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin arviota. 

Myytti murrettu: Naprapaatin vastaanotolla ei ainoastaan ”niksautella”, vaan hoitomenetelmiin kuuluu myös neuvonta, muu manuaalinen terapia ja harjoitteluterapia. Naprapaatti tunnistaa tilanteet, joissa asiakas kuuluu ohjata muun terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.