Esimerkkejä harjoitteista: rintaranka
Rintarankakipu
Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä
▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.
▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.
▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.
▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.
▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.
▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.
▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.
▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: olkapää ja hartiarengas
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
▪️Olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista ja hyvin yleinen korkean elintason länsimaissa. 15–50 % aikuisista kokee olkapääkipua vuoden aikana. Olkapääkivun esiintyvyys kasvaa iän myötä saavuttaen huippunsa 50–60 ikävuoden kohdalla.
▪️Vaikka olkapääkivulla on taipumus rauhoittua muutamissa viikoissa, jopa puolella oireet jatkuvat vielä 6–12 kuukautta vaivan alkuhetkestä. Mikäli olkapääkipu jatkuu viikkoja, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.
▪️Yleisin olkapääkivun aiheuttaja on olkalisäkkeen alainen kipu, jossa oireilevana rakenteena pidetään ensisijaisesti kiertäjäkalvosinlihaksiston jännettä. Altisteena vaivalle on moninaisia tekijöitä, kuten olan rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia sekä elintapatekijöitä. Urheilussa yliolan lajit ja ammatit, joissa työskennellään pitkäaikaisesti olkanivel kohotetussa asennossa, lisäävät olkapääkivun riskiä.
▪️Harjoitteluterapia on ensilinjan hoitomenetelmä pitkittyvään olkapääkipuun. Hoitoon voidaan yhdistää manuaalista terapiaa, mikäli se nähdään aiheelliseksi.
▪️Videolla näet muutamia poimintoja harjoitteista, joita olkapääkivun hoidossa voisi esimerkiksi käyttää. Harjoittelu kannattaa yksilöllistää huomioiden muunmuassa olkapääkipuisen oirekuva, aiempi harjoitustausta ja arkielämän asettama vaatimustaso, josta suoriutuminen on kuntoutuksen tavoitteena.
▪️Harjoittelun tavoitteita ovat usein olan alueen lihasvoiman, jännerakenteen ominaisuuksien ja liikehallinnan nousujohteinen kehittäminen. Paikkansa olkakuntoutuksessa on niin korkean intensiteetin kuin kevyemmän intensiteetin harjoittelulla.
➡️ Naprapaatin vastaanotolle voi hakeutua niin olkapääkivun kuin muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Naprapaatitko vain niksauttelevat?
Naprapaatitko vain niksauttelevat? Alkuperäinen teksti 9/24: https://www.relahierojat.fi/naprapaatitko-vain-niksauttelevat/
Eetu: Moikka Juho! Hyvin usein kuulee oletettavan, että naprapaatin vastaanotolla keskitytään vain ja ainoastaan nivelten manipulaatiohoitoon, joka kansankielellä mielletään ”niksautteluksi”. Onko asia näin?
Juho: Tuo näkemys naprapaatin ammatin sisällöstä on kyllä hyvin suppea ja väärä. Naprapaatin ammattiin kuuluu työskentely erilaisten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien parissa. Hoitomenetelmiin kuuluu kyllä manipulaatiohoito, jota käytetään liikerajoitteisen, oireilevan nivelen liikelaajuuden parantamiseen ja kivun lievittämiseen. Manipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä muun muassa alaselkäkivun hoidossa. Kuitenkaan kaikissa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa manipulaatiohoito ei ole tarpeellinen tai sopivin vaihtoehto. Siksi vastaanottokäynnin alussa toteutetaan huolellinen haastattelu ja kliininen tutkimus, jonka tavoitteena on varmistaa hoitotekniikan tarpeellisuus ja turvallisuus.
Eetu: Kyllä! Nivelmanipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä mm. alaselkäkivun hoidossa. Tilanteissa, joissa manipulaatiohoitoa päädytään käyttämään, lähes aina hoitoon yhdistetään myös muita menetelmiä. Manipulaatiohoidon vaihtoehtona on nivelmobilisaatio, jossa nivelen liikkuvuutta parannetaan ”pehmeämmin”. Naprapaatin vastaanotolla manuaalista terapiaa kohdennetaan tarpeen mukaan nivelten lisäksi lihaskalvorakenteisiin sekä hermokudokseen. Kuuluuko naprapaatin työnkuvaan muuta kuin manuaalista terapiaa?
Juho: Kuuluu. Muita hoitomenetelmiä ovat neuvonta ja harjoitteluterapia. Neuvonnalla (potilasohjaus) tuetaan asiakkaan toimintakykyä, annetaan informaatiota kyseisen vaivan ennusteesta, itsehoidosta ja hoitovaihtoehdoista. Harjoitteluterapiassa asiakkaalle ohjataan mm. liikkuvuutta, koordinaatiota, tasapainoa, kestävyyttä ja voimaa kehittäviä harjoitteita. Harjoitteluterapian sisältö valitaan asiakkaan tavoitteiden, arjen vaatimustason ja hoidettavan vaivan perusteella.
Eetu: Kyllä kyllä. Harva myös tietää, että naprapaatin osaamiseen kuuluu niin sanottu suoravastaanotto-osaaminen; vastaanotolle voi hakeutua tuki- ja liikuntaelinoireen kanssa myös ilman lääkärin lähetettä. Vastaanotolla huolellisen haastattelun ja tutkimisen keinoin naprapaatti on koulutettu tunnistamaan tilanteet, jossa tilanteen selvittely vaatii toisen terveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin arviota.
Myytti murrettu: Naprapaatin vastaanotolla ei ainoastaan ”niksautella”, vaan hoitomenetelmiin kuuluu myös neuvonta, muu manuaalinen terapia ja harjoitteluterapia. Naprapaatti tunnistaa tilanteet, joissa asiakas kuuluu ohjata muun terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.
Nivelrikosta liikunnan iloon
Nivelrikosta liikunnan iloon: Eetun ja Juhon vinkit nivelten hyvinvointiin. Alkuperäinen teksti 03/24: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/
Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia?
Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan?
Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.
Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon?
Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta. Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?
Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.
Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon.
Master of Health Care -tutkinnosta valmistuminen
Sain nyt joulukuussa Master of Health Care -tutkinnon (naprapaatti, ylempi amk) päätökseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen koulutuksen aikana syvennettiin asiantuntemusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutustyössä 90 opintopisteen edestä.
Opinnäytetyönäni tein systematisoidun katsauksen liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta migreenipotilailla. Työ luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342
