Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä

▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.

▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.

▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.

▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.

▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.

▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.

▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.


▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.

➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.

🎬: Jussi Evinsalo


Naprapaatitko vain niksauttelevat?

Naprapaatitko vain niksauttelevat? Alkuperäinen teksti 9/24: https://www.relahierojat.fi/naprapaatitko-vain-niksauttelevat/

Eetu: Moikka Juho! Hyvin usein kuulee oletettavan, että naprapaatin vastaanotolla keskitytään vain ja ainoastaan nivelten manipulaatiohoitoon, joka kansankielellä mielletään ”niksautteluksi”. Onko asia näin? 

Juho: Tuo näkemys naprapaatin ammatin sisällöstä on kyllä hyvin suppea ja väärä. Naprapaatin ammattiin kuuluu työskentely erilaisten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien parissa. Hoitomenetelmiin kuuluu kyllä manipulaatiohoito, jota käytetään liikerajoitteisen, oireilevan nivelen liikelaajuuden parantamiseen ja kivun lievittämiseen. Manipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä muun muassa alaselkäkivun hoidossa.  Kuitenkaan kaikissa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa manipulaatiohoito ei ole tarpeellinen tai sopivin vaihtoehto. Siksi vastaanottokäynnin alussa toteutetaan huolellinen haastattelu ja kliininen tutkimus, jonka tavoitteena on varmistaa hoitotekniikan tarpeellisuus ja turvallisuus.  

Eetu: Kyllä! Nivelmanipulaatio on tutkitusti hyödyllinen menetelmä mm. alaselkäkivun hoidossa. Tilanteissa, joissa manipulaatiohoitoa päädytään käyttämään, lähes aina hoitoon yhdistetään myös muita menetelmiä. Manipulaatiohoidon vaihtoehtona on nivelmobilisaatio, jossa nivelen liikkuvuutta parannetaan ”pehmeämmin”. Naprapaatin vastaanotolla manuaalista terapiaa kohdennetaan tarpeen mukaan nivelten lisäksi lihaskalvorakenteisiin sekä hermokudokseen. Kuuluuko naprapaatin työnkuvaan muuta kuin manuaalista terapiaa? 

Juho: Kuuluu. Muita hoitomenetelmiä ovat neuvonta ja harjoitteluterapia. Neuvonnalla (potilasohjaus) tuetaan asiakkaan toimintakykyä, annetaan informaatiota kyseisen vaivan ennusteesta, itsehoidosta ja hoitovaihtoehdoista. Harjoitteluterapiassa asiakkaalle ohjataan mm. liikkuvuutta, koordinaatiota, tasapainoa, kestävyyttä ja voimaa kehittäviä harjoitteita. Harjoitteluterapian sisältö valitaan asiakkaan tavoitteiden, arjen vaatimustason ja hoidettavan vaivan perusteella. 

Eetu: Kyllä kyllä. Harva myös tietää, että naprapaatin osaamiseen kuuluu niin sanottu suoravastaanotto-osaaminen; vastaanotolle voi hakeutua tuki- ja liikuntaelinoireen kanssa myös ilman lääkärin lähetettä. Vastaanotolla huolellisen haastattelun ja tutkimisen keinoin naprapaatti on koulutettu tunnistamaan tilanteet, jossa tilanteen selvittely vaatii toisen terveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin arviota. 

Myytti murrettu: Naprapaatin vastaanotolla ei ainoastaan ”niksautella”, vaan hoitomenetelmiin kuuluu myös neuvonta, muu manuaalinen terapia ja harjoitteluterapia. Naprapaatti tunnistaa tilanteet, joissa asiakas kuuluu ohjata muun terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.