Pitkittynyt niskakipu
Olkapääkipu
Pitkittynyt alaselkäkipu
Nämä arvot ovat tärkeitä naprapaatin työssäni
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Näyttöön perustuva terveydenhuolto
▪ Tarkoittaa parhaan, ajantasaisen tiedon yhdistämistä ammatilliseen kokemukseen yksittäisen asiakkaan tavoitteiden mukaista hoitoa toteutettaessa.
▪ Seuraan aktiivisesti alan kehitystä ja päivitän osaamistani. Tunnistan oman osaamiseni rajat.
▪ Tavoitteenani on kustannustehokas ja turvallinen tuki- ja liikuntavaivojen kuntoutus. Yhteistyö on tärkeää. Tarvittaessa ohjaan sinut sopivamman terveydenhuoltoalan ammattilaisen luokse.
Kustannustehokkuus
▪ Kustannustehokkuus tarkoittaa parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamista palveluilla kohtuullisilla kustannuksilla. Vastaanottokäyntejä toteutetaan luonani juuri sen verran kuin on tarpeen.
▪ Suunnittelen hoitosi yhteistyössä kanssasi. Hoidon perustana ovat ajantasaiset hoitosuositukset. Näin varmistamme sopivan ja vaikuttavan hoidon.
▪ Aktiivinen harjoitteluterapia on ensisijainen hoito monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, ja siksi se on oleellinen osa kustannustehokasta hoitoa. Saat minulta aina selkeät, yksilölliset ohjeet kirjallisena mukaasi.
Asiakaskeskeinen työote
▪ Tarkoittaa asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden huomiointia.
▪ Hyvä, tasavertainen vuorovaikutus ja luottamuksellinen hoitosuhde ovat minulle tärkeitä. Vastaanotollani saat osallistua hoitosuunnitelman tekoon.
▪ Yhdessä pohdimme sinulle parhaiten sopivat omatoimisen kuntoutumisen muodot, jotka ovat sekä tehokkaita että sinulle sopivia.
▪ Tavoitteeni on tukea sinua aktiivisessa kuntoutumisessa ja auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.
Esimerkkejä harjoitteista: kyynärpään ulkosyrjän jännekipu
Kyynärpään ulkosyrjän jännekipu, lateraalinen epikondylalgia
▪️Lateraalisessa epikondylalgiassa (ulkosivunastan kivussa), eli ”tenniskyynärpäässä”, kivun lähteenä pidetään olkaluun ulompaan sivunastaan kiinnittyvää jännerakennetta. Tyypillisesti oireilevana on extensor carpi radialis brevis -lihaksen jänne. Oireena vaivassa on ranteen ojennus- ja puristusotteisiin liittyvä ulkosivunastan alueelle paikallistuva kipu.
▪️Vaivan syntymekanismista ei ole täyttä yksimielisyyttä. Oleellisena mekanismina pidetään toistuvaa ylirasitusta seuraavaa jänteen kollageenirakenteen mikrotraumoja ja ”rispaantumista”, joka aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja paikallista tulehdusreaktiota. Tulehdusreaktio on kuitenkin lyhytaikainen vaivan alussa ja pitkittyvässä epikondylalgiassa ei tulehdussoluja enää havaita.
▪️Epikondylalgia-oireisto kehittyy tavallisesti jänteeseen, jossa havaitaan iän myötä yleistyviä tendinoosimuutoksia. Tendinoottisessa jänteessä havaitaan kudosopillisesti jännesolujen lisääntynyttä aktiivisuutta, kollageenisäikeiden misorganisaatiota sekä uudishermo- ja verisuonimuodostusta.
▪️1–3 prosenttia väestöstä sairastaa lateraalisen epikondylalgian. Vaiva koetaan keskimäärin 30–50 vuoden iässä. Chenin ja kumppaneiden (2024) meta-analyysin mukaan riskitekijöiksi tiedetään naissukupuoli, tupakointi, käsityöammatti ja korkea kolesteroli. Statiinilääkityksellä saattaa olla vaivalle altistava vaikutus.
▪️Lateraalisen epikondylalgian ennuste on hyvä. Vaiva paranee tyypillisesti 6–12 kuukaudessa. Vuoden kuluttua oireet ovat helpottaneet 80 %:ssa tapauksista. Siis huolimatta vahvasta itseparanemistaipumuksesta, vaiva aiheuttaa usein pitkäkestoisen, kuukausien toimintakyvyn haitan.
▪️Vaivan ns. luonnollista kulkua nopeuttavaa hoitoa ei ole voitu osoittaa. Kortikosteroidipistos lievittää oiretta viikoiksi, mutta heikentää pitkäaikaisennustetta. Pitkitetty lepo ja käden käyttämisen välttely ei nopeuta paranemista.
▪️Kustannustehokas hoitomenetelmä on jännerakenteen rasituksen sietokyvyn parantamiseen tähtäävä omatoiminen harjoittelu, jossa harjoitetaan nousujohteisin vastusharjoittein ranteen ojentajalihaksia. Ranteen eristettyyn liikkeeseen keskittyvien harjoitteiden lisäksi puristusotteen sisältävät yläraajaharjoitteet aktivoivat ranteen ojentajalihaksia. Videolla näet muutamia esimerkkejä harjoitteista. Harjoittelun nousujohteisuutena kuminauha kannattaa korvata pian käsipainolla. Osa vaivasta kärsivistä saattaa hyötyä vastusharjoitteiden lisäksi aktiivisesta ja passiivisesta kyynärnivelen mobilisaatiosta.
▪️Kyynärpään ulkosyrjälle paikallistuva kipu ei aina johdu epikondylalgiasta:
▫️Nivelen sisäisiä kyynärpääkivun aiheuttajia ovat plica-oireyhtymä, rustovauriot ja nivelrikko.
▫️Nivelen ulkoisia kyynärpääkivun aiheuttajia ovat takimmaisen interosseus-hermon ”pinne” ja napsuva annulaariligamentti.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua kyynärpääkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: niskahartia
▪️Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.
▪️Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49 -vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.
▪️Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.
▪️Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja 8 viikon kuluessa oireet helpottavat useimmilla ihmisillä. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana.
▪️Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.
▪️Meta-analyysissaan Rasmussen‑Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti. Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa. Harjoitusohjelmaan kannattaisi sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkittyneen niskakivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: rintaranka
Rintarankakipu
▪️Rintarankaperäinen kipu koetaan rintakehän alueella. 15–34,8 % ihmisistä kokee vuoden aikana rintarankaoireita.
▪️Rintarankakipua voi aiheuttaa moni rakenne, kuten lihaskalvorakenteet, selkärangan fasettinivelet sekä selkärangan ja kylkiluiden väliset nivelliitokset. Rintarangan alueelle paikallistuvassa oireessa on hyvä muistaa myös kaularangan rakenteista heijastuvan kivun mahdollisuus.
▪️Rintarankakivun hoitoa on tutkittu lanne- ja kaularankaa vähemmän. Harjoitteluterapiaa ja manuaalista terapiaa käytetään usein rintarankaoireiden hoidossa menestyksekkäästi. Pelkän manuaalisen hoidon sijaan yksilöllisten nousujohteisten harjoitteiden ohjaaminen on tärkeää toistuvan tai pitkittyvän oireilun hoidossa. Videolla näet muutamia poimintoja harjoitteista, joita rintarankaperäisten oireiden hoidossa voisi muunmuassa käyttää.
▪️Rintarankakivun taustalla voi olla myös monia muita oireen aiheuttajia, kuten:
▫️Oireileva välilevytyrä on rintarangan alueella harvinainen. Välilevymuutoksia kuvantamistutkimuksissa havaitaan eniten rintarangan alaosissa.
▫️Nuorilla rintarangan alueella tavataan oireilevaa Scheuermannin tautia, jossa rintanikamien etuosan kasvuhäiriön seurauksena rintarangan kyfoottisuus lisääntyy.
▫️Iäkkäämmillä ihmisillä ja varsinkin osteoporoosia sairastavilla tulee muistaa rintanikaman luhistumismurtuman mahdollisuus lieväenergisenkin vaivan syntymekanismin kohdalla.
▫️Rintakehän alueella saatetaan kokea tuki- ja liikuntaelinperäistä oiretta ”matkivaa” sisäelinperäistä heijastekipua.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua rintarankaperäisen kivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: alaselkä
▪️Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa. Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.
▪️Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.
▪️Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.
▪️Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. 2020 toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.
▪️Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin.
▪️Videolla näet joitain esimerkkejä selkäoireisen harjoitteista. Kuitenkaan tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitteluohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.
▪️Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.
▪️Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Positiivinen vaikutus selkäkipuun voi välittyä monta ”reittiä” pitkin.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkäaikaisen alaselkäkivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Esimerkkejä harjoitteista: olkapää ja hartiarengas
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
▪️Olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista ja hyvin yleinen korkean elintason länsimaissa. 15–50 % aikuisista kokee olkapääkipua vuoden aikana. Olkapääkivun esiintyvyys kasvaa iän myötä saavuttaen huippunsa 50–60 ikävuoden kohdalla.
▪️Vaikka olkapääkivulla on taipumus rauhoittua muutamissa viikoissa, jopa puolella oireet jatkuvat vielä 6–12 kuukautta vaivan alkuhetkestä. Mikäli olkapääkipu jatkuu viikkoja, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.
▪️Yleisin olkapääkivun aiheuttaja on olkalisäkkeen alainen kipu, jossa oireilevana rakenteena pidetään ensisijaisesti kiertäjäkalvosinlihaksiston jännettä. Altisteena vaivalle on moninaisia tekijöitä, kuten olan rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia sekä elintapatekijöitä. Urheilussa yliolan lajit ja ammatit, joissa työskennellään pitkäaikaisesti olkanivel kohotetussa asennossa, lisäävät olkapääkivun riskiä.
▪️Harjoitteluterapia on ensilinjan hoitomenetelmä pitkittyvään olkapääkipuun. Hoitoon voidaan yhdistää manuaalista terapiaa, mikäli se nähdään aiheelliseksi.
▪️Videolla näet muutamia poimintoja harjoitteista, joita olkapääkivun hoidossa voisi esimerkiksi käyttää. Harjoittelu kannattaa yksilöllistää huomioiden muunmuassa olkapääkipuisen oirekuva, aiempi harjoitustausta ja arkielämän asettama vaatimustaso, josta suoriutuminen on kuntoutuksen tavoitteena.
▪️Harjoittelun tavoitteita ovat usein olan alueen lihasvoiman, jännerakenteen ominaisuuksien ja liikehallinnan nousujohteinen kehittäminen. Paikkansa olkakuntoutuksessa on niin korkean intensiteetin kuin kevyemmän intensiteetin harjoittelulla.
➡️ Naprapaatin vastaanotolle voi hakeutua niin olkapääkivun kuin muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Nivelrikosta liikunnan iloon
Nivelrikosta liikunnan iloon: Eetun ja Juhon vinkit nivelten hyvinvointiin. Alkuperäinen teksti 03/24: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/
Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia?
Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan?
Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.
Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon?
Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta. Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?
Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.
Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon.
Master of Health Care -tutkinnosta valmistuminen
Sain nyt joulukuussa Master of Health Care -tutkinnon (naprapaatti, ylempi amk) päätökseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisen koulutuksen aikana syvennettiin asiantuntemusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutustyössä 90 opintopisteen edestä.
Opinnäytetyönäni tein systematisoidun katsauksen liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta migreenipotilailla. Työ luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815342
