Mitä on pitkittynyt niskakipu ja kuinka yleistä se on?
▪️Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.
▪️Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49 -vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.
▪️Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.
Akuutti ja pitkittynyt (krooninen) niskakipu, kansankielellä ”niskajumi”
▪️Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja 8 viikon kuluessa oireet helpottavat useimmilla ihmisillä. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana.
▪️Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.
Niskakivun ja hartiaoireiden hoito liikunnalla
▪️Meta-analyysissaan Rasmussen‑Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti. Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa. Harjoitusohjelmaan kannattaisi sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua.
➡️Naprapaatin vastaanotolle voit hakeutua pitkittyneen niskakivun ja muiden tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi.
🎬: Jussi Evinsalo
Yksinkertaisia harjoitteita niska-hartiakipuun ja kireyden tunteeseen
Instagram-videon harjoitteista ”kaularangan koukistus” ja ”hartian elevaatio” ovat yksinkertaisia niskahartiaseudun lihaskuntoharjoitteita. Harjoitteita voi tehdä esimerkiksi kahdesti tai kolmesti viikossa, sarjoja 3-4 per liike, toistoja 8-15.
”Retraktio” istuen on yleinen liikkuvuusharjoite kaularangalle. Mikäli istuen harjoite haastava, vatsamakuulla tehtynä harjoite usein vähemmän oireita provosoiva. ”Scalenus”-harjoite on hyvä liikkuvuusharjoite esimerkiksi TOS-oireyhtymässä. Staattisia asentoja sisältävissä töissä tauolla sykettä nostava liikkuminen on hyödyllistä ja tärkeää jo yleisterveydenkin vuoksi.
Yksilölliseen harjoitteluun ja harjoittelua tukevaa osaavaa manuaalista terapiaa löydät Helsingin Vallilasta.
