Pitkittynyt alaselkäkipu
▪ Maailmanlaajuisen Global Burden of Disease 2019-tutkimuksen mukaan alaselkäkipu aiheuttaa maailmassa eniten vuosia alentuneen toimintakyvyn kanssa (Years Lived with Disability, YLD). Yleisintä alaselkäkipu on korkean elintason länsimaissa.
▪ Yli 12 viikkoa jatkuvaan pitkittyneeseen alaselkäkipuun liitetään moninaisia tekijöitä, kuten perimä, muut samanaikaiset sairaudet, elintapatekijät ja työhön liittyvät tekijät. Korkeampi kivun intensiteetti, alaraajaan säteilevä kipu, monipaikkakipu ja psykologinen kuormittuneisuus lisäävät selkäkivun pitkittymisen riskiä. Noin neljännekselle selkäoireet aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn alenemista, joka voi johtaa työstä ja harrasteista poisjääntiin.
▪ Selkärangan välilevyjen rappeumalöydöksiä havaitaan aikuisväestössä riippumatta siitä, onko selkä kipeä. Nämä löydökset ovat kuitenkin yleisempiä selkäoireisilla kun oireettomilla. Tyypillisen jalkaan säteilevän ”iskiasoireen” aiheuttava välilevytyrä kehittyy tyypillisesti välilevyyn, jossa havaitaan jo nestepitoisuuden alenemista ja välilevyn madaltumista.
▪ Informointi selkäkivusta ja kannustus aktiivisena pysymiseen ovat ensilinjan hoitoa akuuttiin selkäkipuun. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa ohjattu harjoitteluterapia on vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto. Owen ym. (2020) toteavat verkostometa-analyysissaan aerobisen harjoittelun, vastusharjoittelun, pilateksen ja motorisen kontrollin harjoittelun vaikuttavaksi selkäkivun liikunnallisessa hoidossa.
▪ Naprapaatin toteuttama manuaalinen terapia on vaikuttavaa erityisesti, kun se yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun. Manuaalisen terapian tekniikoita voidaan kohdentaa nivel-, lihaskalvo- ja hermorakenteisiin. Hoitovastetta tulee arvioida kriittisesti, sillä heikko vaste harvemmin samaa hoitoa jatkuvasti toistamalla muuttuu.
▪ Tärkeimpiä vahvistettavia lihaksia tai ”parhaita selkäliikkeitä” ei tunneta, vaan harjoitusohjelman sisältö on hyvä suunnitella yksilökohtaisesti. Vaikuttavan harjoitusohjelman suunnittelussa auttavat huolellinen kliininen arvio, terapeutin kokemus ja potilaan asettamat toiveet. Lähtökohta pitkittyneen selkäoireen hoitoon voisi olla liikuntasuositusten mukainen yhdistelmä viikoittaista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua.
▪ Lisäksi selkäkipuisilla näyttäisi olevan muutoksia biomekaanisessa toiminnassa, kuten poikkeava lannerangan liikehallintakyky. Ainakin osa selkäkipuisista liikuttaa selkäänsä hitaammin ja vähäisemmin kivuttomiin verrattuna. Liikehallinnan haastaminen ja harjoittelu monipuolisesti eri liikenopeuksilla ja liikesuunnilla on perusteltua osana alaselkäkivun liikuntahoitoa.
▪ Harjoittelun vaikutusmekanismit selkäkipuun ovat moninaisia. Fyysisten ominaisuuksien kehittymisen lisäksi liikunta mm. auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Kipuun liittyvä liikkumisen pelko vähenee usein asteittaisella harjoittelulla. Harjoittelun positiivinen vaikutus alaselkäkipuun voi välittyä montaa ”reittiä” pitkin!
Etsitkö asiantuntevaa apua alaselkäkipuun Helsingissä Vallilassa, lähialueella Pasilassa, Käpylässä tai Kalasatamassa? Olen perehtynyt pitkittyneen selkäkivun ja alaselkäkivun hoitoon. Tarjoan yksilöllistä harjoitteluterapiaa sekä manuaalista terapiaa tutkittuun tietoon pohjautuen. Hoitoni on kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua selkäkipuun, kansankielisesti ”jumiin” tai etsit osaavaa kuntoutuksen osaajaa, naprapaattia Helsingistä!
Lue esittelyni ja varaa aika!