Pitkittynyt niskakipu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu

Pitkittynyt niskakipu

▪ Pitkittyneellä niskakivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestävää, kallonpohjan ja lapaluiden väliselle alueelle paikallistuvaa kipua.

▪ Global Burden of Disease 2019 -tutkimuksen mukaan niskakipu on yleisintä Pohjois-Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuosia alentuneen toimintakyvyn (Years Lived with Disability, YLD) aiheuttavista terveysongelmista niskakipu sijoittui sijalle 11. YLD-mittarilla tarkasteltuna niskakipua esiintyi eniten 45–49-vuotiailla. Merkittävästä terveyshaitasta on kyse nyt ja tulevaisuudessa, sillä niskakivusta kärsivien ihmisten määrän on arvioitu lisääntyvän 32,5 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Tätä niskakipuisten määrän kasvua selittää pääosin maailman väestönkasvu.

▪ Suurempaa niskakivun esiintyvyyttä korkean elintason maissa on pyritty selittämään erilaisilla psykologisilla ja elintapatekijöillä. Niskakivulle tunnetaankin moninaisia riskitekijöitä, kuten aiemmat niskaan kohdistuneet tapaturmat, ylipaino, tupakointi, perimä, passiivinen elämätapa ja monisairastavuus. Alhainen työtyytyvyys ja heikko koettu tuki työssä ovat merkittäviä työhön liittyviä riskitekijöitä toimistotyön ja raskaan fyysisen työn lisäksi.

▪ Akuutin niskakivun ennuste on hyvä ja kahdeksan viikon kuluessa oireet helpottavat useimmiten. Kuitenkin jopa 50 %:lla oireet jatkuvat lievänä tai toistuvana oireiluna seuraavan 12 kuukauden aikana. Pidempikestoinenkin niskakipujakso on siis hyvin tavallista.

▪ Pitkittyneen niskakivun hoidossa korostuu lääkkettömien hoitomenetelmien rooli. Aktiivinen liikuntaharjoittelu ja manuaalinen terapia ovat vaikuttavia hoitomuotoja. Perinteisellä ryhtiohjauksella ei sen sijaan vaikuttavuutta ole osoitettu. Toimistotyössä passiivisuuden vähentäminen ja asentojen vaihtelu on suositeltavaa jo yleisenkin terveyden edistämisen osalta.

▪ Meta-analyysissaan Rasmussen-Barr ym. (2023) toteavat liikunnalla olevan positiivinen vaikutus pitkittyneeseen niskakipuun, kuitenkaan ylivertaisen vaikuttavia harjoitteita tai liikuntamuotoja ei tunneta. Harjoitteluohjelman sisältö kannattaa siis suunnitella yksilökohtaisesti.

▪ Pitkittyneestä niskakivusta kärsivillä havaitaan alentunutta kaularangan lihasten voimatasoa ja asentotuntoa. Harjoitusohjelmaan kannattaa sisällyttää kaularangan ja hartiarenkaan lihasten voimaharjoittelua. Nousujohteinen ja hyvin suunniteltu voimaharjoittelu ei ”jumiuta” niskaa, vaan on päinvastoin hyödyllistä. Viikoittainen liikuntasuositusten mukainen kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa myös niskakipuisillekin

 ▪ Jos niskakipu jatkuu viikkojen ajan, on aiheellista hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen luokse oireen syyn selvittämiseksi ja sopivan hoidon aloittamiseksi.