Urheiluvammat

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Naprapaatti Eetu Auvinen (@naprapaattiauvinen) jakama julkaisu

Mitä urheiluvamman kuntoutuksessa tulee huomioida?

▪️ Säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä terveyshyötyjä. Säännöllinen liikunta suojaa muun
muassa verenkiertoelimistön sairauksilta, tyypin kaksi diabetekselta, osalta syöpäsairauksista ja
vähentää varhaisen kuoleman riskiä.

▪️ Kansainväliset ja kansalliset liikuntasuositukset suosittavat harrastamaan lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa sekä reipasta aerobista liikuntaa 2,5 tuntia tai rasittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa,
päivittäistä hyöty-ja taukoliikuntaa unohtamatta.

▪️ Terveyshyödyistä huolimatta urheiluun ja liikunnan yhteydessä esiintyvät tapaturmaiset vammat
ovat yleisiä. Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan vuosina 2016–2017 tapahtui noin 420 000
liikuntatapaturmaa 20–74-vuotiaiden väestössä. Näistä 42 % tapahtui naisille ja 58 % miehille.
Kaikista liikuntatapaturmista 62 % olivat nyrjähdyksiä, venähdyksiä, sijoiltaanmenoja tai
lihasvammoja; 22 % mustelmia, ruhjeita tai haavoja; 8 % murtumia; 2% aivotärähdyksiä ja 6 %
muita vammoja.

▪️ Venähdys- ja repeämävammoista suurin osa paranevat biologisesti itsestään ajan myötä.
Urheiluun ja liikuntaan palatessa kuitenkin hyvin usein uusintavammariski on kohonnut. Syitä
tähän ovat muun muassa vamman myötä alentunut voimantuotto ja koordinaation heikkeneminen
sekä sairausloman aikana alentunut lajinomainen fyysinen kunto.

▪️ Liian aikainen paluu lajiin voi johtaa vamman uusiutumiseen. Oikein ajoitetulla ja nousujohteisella
kuntouttavalla harjoittelulla uusintavammariskiä voidaan alentaa. Kuntoutuksen aikana kannattaa
toteuttaa myös urheilijan tai liikkujan suorituskykyä kehittävää harjoittelua.

▪️ Kuvissa näet yleisiä periaatteita, joita tapaturmaisen urheiluvamman kuntoutuksessa tulee
huomioida. Samoja periaatteita voidaan noudattaa myös rasitusperäisten vammojen
kuntoutuksessa.